Se oli se sateinen viimeviikon päivä. Talon oston jälkeen en ole edes katsonut ompelukoneita, mutta eskarin alettua olemme olleet enemmän vanhalla talolla ja kun taas satoi yksi aamu, pidettiin tyttöjen kanssa sisäpäivä. Yläkuvan T-paita kuopukselle oli kesällä jäänyt viimeistelemättä pöydälle, nyt on kaapissa odottamassa käyttöä.
Pipolaatikot oli kesän jäljiltä kovin tyhjät ja kaappien kaivuu ei tuottanut tulosta. Jokainen lapsi sai siis valita itselleen sekä merinovillan, että puuvillaneuloksen kypäräänsä varten. Kaava ottobren nettisivuilta tulostettu, koko isoilla 52 ja pienellä 48. Vihreät pojalle, keskimmäinen halusi kukkaa ja vadelmaa ja pieni karhut ja pilkkuja. Yksi pilkku ylimääräinen kun leikkasin liian pienen ensin.
Paloautoneuloksen loppu pääsi kaavakokeiluun ja kiilasi ykköseksi pojan mielestä. Kaava Ottobresta, se oli omaan silmääni liian kasikytlukulainen, mutta pojasta kiva. Onhan tuo helppo pukea ja lämmin, pitänee tehdä pari vaihturiakin pyykkipäivien varalle.
Nämä oli ompelupöydällä viimeistelemättä, vieläkään ei olisi ollut kiire, keskimmäinen on niin kirppunen että isot oli edelleen. Noh nyt odottavat kasvua kaapissa. Sydännauha merkkinä miten päin kuuluu.
Kaavakokeilu pienimmälle. Ruttuleggarit kevään ottobresta. Ihanat, näitä lisää. Kangas on joku jämäpala, varmaan jostain vaihareilta mulle eksynyt, siitä sai juuri ja juuri nämä kun oikein asetteli, ompahan poia ajelehtimasta. Merkki pyllynpuolelle, palomies oli sopivan värisenä roskissa.
Paapiilta sorruin ylläripakettiin viikkopari sitten. Päätin että ompelen heti pois niin ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa. Työkalukankaan pakanloppu, raidat alareunassa ei kuulu kuvioon, mutta nekin tarvittiin että sain tarpeeksi pitkän, aika kivalta näyttää. Liekki takapuolen merkiksi.
