Säilöjäminä

 Yhden aikaansaavan iltapäivän lopputulos. Raparperimehua piparmintulla vasemmalla ja ilman oikealla. Keskellä mäskeistä tehdyt hillot ja poikasen omenapiirakka. Poika teki eskarissa omenapiirakkaa ja sai ohjeen kotiin, kärpänen puraisi niin että ollaankin syöty jo monta.

 Vaniljakastike kyytipojaksi. Se on kyllä niin helppo tehdä, turha mitään ostaa kun toi on paljon parempaakin.

 Kurpitsasato saatiin pakkasilta turvaan, tomaatit ehti saada sen verran kylmää että eivät taida tänä vuonna säilyä entiseen malliin.

Kesäkurpitsat oli aika onneton esitys tänä vuonna, olisiko tullut yksi per pensas kun joinain vuosina saa selkäväääränä kantaa niitä sisälle,

Nam nam

 kakis erilaista namnamia tässä postauksessa. Kuopuksen latelammaskakku kesältä. En tiedä mistä hän sen keksi, mutta onneksi keksi, koska tuli tosi kiva.

 Nyt On näitä herkkuja. Elokuun sateet tuntuu herättäneen herkkutatteja joka paikkaan. Nämä oli ensimmäiset, nyt niitä on haettu taas pari ämpärillistä ja kuivuri on laulanut pari päivää meille talveksi herkkuja.

Kesällä kerran

  Kameran tyhjennystä, löytyipä tännekin otettuja kuvia pilvin pimein. Kesän atuomatkoilla neulotut villasukat ja tumput. Villasukissa lankana Raggegarn, jotka sain äidiltä. Oli kiva paksu lanka neuloa ja toistaiseksi on ollut kestävääkin, koska vielä ei ole sukat puhki vaikka käytössä jo olleet. Hanskoissa puroa laatikon pohjalta, siitä on tullut ihan lemppari hanskalanka, lämmin ja täyvillaisena huopuu ihanasti käteen sopivaksi.

 

 Alkukesällä tein ekaa kertaa elämässäni raparperista mehua keittämättä. Toiseen mausteeksi kanelia ja toiseen minttua, oli ilmeisesti hyvää koska kaikki meni. Maljakossa ihana ihana runkoruusuni jonka kissa katkaisi.

 Kahdeksan vuotta meni kun tämä ekan kerran kukki. Lumipalloheideksi luulin, mutta koiranheisihän tuo. Heisien tapaan kovin kirvaherkkä, mutta olipa se kaunis kukkiessaan.

 Kuumailmapallokin nähtiin.

Raparperia toisessa muodossa, paistoksena, päälle itsetehtyö vaniljakastiketta tai kermavaahtoa.

Herkkuja

 Viljattomuuden myötä leivonnasta on tullut sörssäämistä. Mutta terveellisempiähän nuo ovat kuin gluteenilimput. Aprikoosia, taatelia ja pähkinöitä, omenaa ja kookosta koneessa surrrrur ja lopputuloksena pari eri jälkkäriä.

 Ei kovin herkullisen näköistä.

 Uunin jälkeen ovat jo keksien näköisiä ja nämä lapsetkin söi alta aika yksikön.

Ja palluraiset, nämä kävi välipalastakin kun olivat aika tuhteja.

Syksy se jo on

 Kiireestä päätellen on syksy. Hellan vieressä odottaa aineksia vuoroaan. Pari kattilallista omenasosetta meni jo pakkaseen asti, tänään oli vuorossa päärynät. Näitä soseita me käytetään läpi talven puuron päällä. terveellistä ja hyvää. Perkaan siemenkodat pois ja keitän pehmeäksi, soseutan sauvasekoittimella, jäähdytän ja pakkaseen parin päivän tarpeen verran per purkki. Hilloa varten voisi vielä kinua omenoita jostain.

 Omat kasvatit jäi tänä vuonna varsin vaatimattomiksi. Pallokesäkurpitsoja tuli parin ruokailun verran. Nämä pallonmuotiset lajikkeet ovat tosi käteviä jos tykkää tehdä täytettyjä kesäkurpitsoja.

 Tomaatteja kannettiin viime vuonna neljä ämpärillistä raakoinakin sisälle, tänä vuonna taitaa koko määrä olla kolme neljä ämpäriä. Neljä kiloa odottaa huomista tomaattikastikevuoroaan. Kasvihuoneessa on vielä raakoja, mutta olkoon kylmään asti.

 Tässä viime viikonlopun käsityö. Kakluunin ympärys oli betonilla, se oli keskeneräisen näköinen ja söi sukkia käsittämättömät määrät. Ei syö enää, ihan itte laatoitin, onneksi isä joskus opetti miten se tapahtuu. Samaan vimmaan laatoitin puolet eteisestä, nyt pitäisi löytää vimma vielä siihen toisee puoleen.

Pilkkumekko syntyi jo kesemmällä keskimmäiselle. Tein lapsen kyläilyn takia ihan suoraan kaavasta ja tuli kyllä säkki. Meillä taitaa olla niin hoikkiksia että ois pitänyt kaventaa reilusti. Noh, tyttöä se ei ole haitannut, päällä ollut harvase päivä, pitää ottaa jo jemmaat tai tehdä joku sopiva pitkähihainen alle kun viilenee.

pienelle poikaselle

 Veloursetti pienelle pojalle koossa 86. Kaavat ottobresta, veikkaan pandaa ja little rabbittia, valmistumisesta on jo hetki, ovat vaan jääneet bloggaamatta. Velour on tullut Ikasyrin salaisesta paketista ja monsterikangas Ottobrelta.

 

 Tuli herkuteltua suklaakakulla ja mansikoilla, slurps.

Pikkuiset senkun kasvaa, hurjan nopeasti, liian nopeasti.

Tarkkaislmäiset lienevät huomanneet, että blogin sivuun on ilmaantunut toinen kirjoittaja. Sama minä siellä takana on. Minun on helpompi kirjoittaa tämän päivittäisessä käytössä olevan sähköpostinn kautta mutten saanut siirrettyä blogia sen alle kokonaan, lisäsin siis kirjoittajan.

Ei tää ole mikään ruokablogi, mutta...

Tulipahan kuvattua eräs päivällisen valmistus, koska me niin tykätään näistä, ja näin syksyllä jokaisella, joka kasvattaa kesäkurpitsaa on sitä varmasti paljon!!!

Mulla kasvaa sekä pitkää, että tätä pallomallia, keltaisena ja vihreänä. Pallot laitan juurikin näitä täytettyjä kesäkurpitsoja varten kasvamaan, mulla on vuoka johon menee juuri neljä puolikasta ja on nää helpompia käsitelläkkin kuin pitkät, ainakin jos tarjoilee näin kokonaisena.

Paistan jauhelihaa ja sipulia. Tähänhän käy myös pavut, tomaatti, sienet, soijarouhe, paprika, kinkku oikeestaan kai ihan mitä ikinä keksit. Meillä näissä on yleenä vähän sellaiset "mitä kaapista löytyy" täytteitä.

Halkaisen kurpitsat ja kaavin ne tyhjäksi. Kuitenkin niin, että kuori jää noin sentin paksuiseksi kauttaaltaan niin pysyy kypsänäkin kasassa. Kurpistasta kaavittu liha laitetaan kattilaan ja hella päälle. Annetaan porista pehmeäksi, harvoin tarvitsee erikseen nestettä, sitä tulee kurpitsasta kun alkaa lämpeemään.

Muut täytteet myös joukkoon ja antaa hetken porista yhdessä, joskus lorautan tässä vaiheessa myös tilkan kermaa.

Kurpitsanpuolikkaat vuokaan ja lusikoidaan täyte sisälle. Laitoin pariin päälle tomaattia.

Ja juustoraastetta. Onpa kummallisen värinen kuva...

Ja uuniin 200 kunnes juusto saa hiukan väriä.

Laitan tällaisena lautaselle, keitän yleenä lisäksi perunoita ja teen tuorealaatin, kaavimme täytteen niiden kanssa. Kuoren voi myös syödä, mutta meillä lapset eivät sitä halua ja itsekin jätän isoista syömättä, pienistä menee kaikki.

Hyvää!!!

Myös halpaa ja terveellistä, meillä ainakin kesäkurpitsa tuottaa kesän aikana niin paljon satoa että välillä on oikein helisemässä sen kanssa mihin sen lykkäisi.