maanantai 12. tammikuuta 2009

Nimetön orkidea

Minä tykkään orkideoista. Ne on vaatimattomia,helppoja ja varmoja jos ne saa kasvamaan, ne saa kukkimaan. Kun perusasiat on kunnossa ja malttaa odottaa, ne palkitsevat kukillaan. Kastelen orkideani aina sade- tai akvaariovedellä, mielestäni se on saanut ne voimaan paremmin. Laitan saaviin kymmenisen senttiä vettä johon sattumanvaraisesti lisään orkidealannosta ja annan orkideoiden lillua vedessäpuolesta tunnista muutamaan tuntiin, miten sitten muistan ottaa ne pois. Näin käyn läpi kaikki orkideani. Joskus ne saa vettä kerran viikossa, joskus kolmen viikon välein muistin mukaan. Eli ei todellakaan ole vakavaa ja tarkkaa näiden hoito. Yleensä rakastan niitä homeisia saviruukkuja, mutta orkideat jätän aina alkuperäisiin muoviruukkuihin ja vaihdan ruukun vasta jos on aivan pakko. Kun orkidean ruukun vaihtaa se keskittyy vain juurien kasvattamiseen ja yleensä silloin menetetään ainakin yksi kukinta. Kastelun takia en käytä saviruukkuja, minä en kerkeä kastelemaan niitä tarpeeksi kun ne on saviruukussa, kokeiltu on. Yleensä ne on jossain suojaruukussa, mutta tämä oli ihan näin piilossa muiden kukkien takana, koska ei toi kovin edutuskelpoinen yksilö ole.

Tämän orkidean nimeä en tiedä, se voisi kuulua gambrioihin, mutten ole varma, jos tunnistat, niin otan tälle nimen mielellään vastaan. Tällä on myös suhteellisen värikäs historia, siksi se on noin raappanan näköinen. Olen ostanut sen kaksi ja puoli vuotta sitten kukkivana, edellis syksynä (2007) se kukki minulla kahdella kukkavarrella, siitä on varmaan kuviakin, koitan etsiä. Laitan sen muiden ulkona pärjäävien orkideoiden kanssa ulos aina kesäksi. Viime syksynä tuli yllättävän aikaisin yllättävän kova pakkanen, johon tämä valveutunut harrastaja ei ollut ollenkaan valmistautunut, aamulla totesin vain, että pakkasta on ja orkideat ulkona, siinä vaiheessa ei enää pelastettu mitään ylimääräistä. Kaikki orkideat oli paleltuneen näköisiä, mutta ajattelin, etten rupea heti laittamaan kompostiin vaan katson ensin josko joku olisi selvinnyt. Tämä alkoi pukkaa uusia lehtiä kuolleiden tilalle ja leikkasin kuolleet lehdet bublien tyvestä poikki ajattelematta asiaa sen pidemmälle. Kolme kukkavanaa meni lehtien mukana, ne oli säilynyt hengissä siellä sisällä, mutta minä menin ja katkaisin ne. Harmitus oli suuri, mutta tämä yksi vana oli vielä jemmassa ja ilahduttaa minua. Hyvässä kasvussa on noi uudet bulbit, eli ensi vuonna parempi tuuri.

Tässä vielä lähikuvaa pelkästä kukasta. Kaunis on.

Ei kommentteja: