sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Limaskaa


Tältä musta on viime päivät tuntunut. Yöunet, jos niitä on uniksi voinut kutsua, on jääneet vähiin. Pörpiäinen on nukkunut jostain syystä tosi levottomasti. Liekö flunssa tulossa, tai hampaita, tai sitten liikkumaan oppiminen jää päälle myös öiksi. Yhtäkaikki, kenenkään tässä talossa ei ole tarvinnut nukkua. Kuvassa on pikkulimaskaa. Akvaarion pinta oli päässyt kasvamaan umpeen. Sitä kun kauhoin ämpäriin syntyi tuommoinen "limaskapuuro". Olisi kiva kasvi jos ei kasvaisi niin nopeasti, siitä ei myöskään tahdo päästä eroon jos sen kerran altaaseensa saa.

Tämä viikko toi tullessaan myös surun. Iäkäs läheinen taivalsi matkansa päähän. Iäkäs, mutta rakas. Kuolema ei tullut salamana, vaan hiipien. Tiedossa oli, että kauaa ei kestäisi, mutta silti se koskee syvälle ja luopuminen satuttaa.


"Ota hellästi syliisi ja taivaaseen kanna, ruusuilla peittele ja levätä anna"

1 kommentti:

JOHANNA kirjoitti...

Hei! Vastavierailulla ihanassa blogissasi. Kauan ihailin tuota sun sitomaa kukkakimppua. Että oot taitava! Aivan ihana kimppu! :)
Samanlaisilla fiiliksillä mennään täällä... yöllä ei nukuta eikä olla kunnolla nukuttu puoleen vuoteen pian! Voimia sinne!