perjantai 22. heinäkuuta 2011

Sadonkorjuu on ehkä parasta aikaa vuodesta

Tältä näyttää meiän talo nyt. Aloitettiin ulkoremppa. 70 lukuisen muovilateksilla maalatun ulkolaudoituksen alta löytyi alkuperäinen 1936 laitettu punamullattu lauta. Otamme sen näkyviin , korjaamme vaurioituneet kohdat ja lisäämme rimat. Uulan punamaali on jo ostettuna ja odottaa esiintymisvuoroaan. Noi ikkunat mua jurppii, tässä on ollut niin kauniin kuusruutuiset ikkunat, mutta ne on ilmeisesti poltettu, me ollaan löydetty niitä ainoastaan kaks. Jos nyt alkaisin tätä remppaamaan, vaihaisin ikkunat alkuperäisen kaltaisiin, mut nyt kun sisätilat on jo rempattu noiden mukaan ne saa olla, on se sentään puuta eikä mitään alumiinia.

Metsä tarjoili tällaista antia, ja mustikoita ja vadelmia, mutta niitä ei tullu kuvattua.



Tää kuva on meiän pihalta, taidanpa käydä nekin sieltä poimimassa ettei helle kuivata.

2 kommenttia:

Mrs.Marple kirjoitti...

Oi mikä sienisato!

Voipi olla että en tänäkään syksynä montaa kertaa mettään ehdi.. Toivottavasti edes vähän. Onneksi oma äitini käy innokkaasti marjassa ja saadaan pakastimet täyteen vitamiineja :)

Anniini kirjoitti...

Tässä lähellä on ihanat kanttarellipaikat, mutta niissä pitää olla nopea =)

Meille ei oikeen kukaan mitään tuo niin oon koittanu ite keräillä, lähinnä mustikkaa, puolukkaa ja sieniä, vadelmat oli tänä vuonna erikoinen extrabonus. Me viihdytään kyllä koko perhe metsässä, kun saan isännän mukaan niin se kattoo lapsia ja nappaa sieniä huomatessaan ja mä kerään marjoja. Noi mä kävin kipasees lasten päiväuniaikaan kun niille oli vahti, se hyvä tässä kaukana asumisessa, metsään on lyhyt matka =) Ja meillä ei nyt ole pientä vauvaa.

Toivottavasti pääset edes hiukan nuuhkimaan, irrottaa se ajatukset arjesta. Ainakin mulla.