Ihana, ihana puutarhapiilo

 Keväällä tein taas periaatteellisen päätöksen (pakon sanelemana, kun kangaskaapit tursuaa) etten osta yhtään kangasta. Sitten Selia julkaisi puutarhapiilon ja minä rakastuin. Sitä oli pakko ostaa, ihan pakko. Upea kangas, ihastuin sen muunneltavuuteen. Itsekseen se on mustavalkoisena aika neutraali, vaikkakin mielenkiintoinen. Siitä pystyy varioimaan melkein mitä vain, voi leikata kiertäen tiikerit, tulee kukkakangas, voi korostaa tiikeriä, voi maalata, värittää ja aplikoida. Ihana Ihana, joko sanoin, että rakastuin tähän, taisin hamstrata sitä kolmisen metriä (uups), niin ihana se on. Ensimmäisenä se taipui tytön mekkoon. Kaavana Hoops ottobresta (3/12, jos muistan oikein), koko 110 pidennettynä ja helmafrillat leikkasin summissa kankaiden lopuista. Väritin pari kukkaa keltaiseksi ja korostin lehtiä. Tyttö olisi halunnut värittää itse, eikä nyt tykkää mutta eiköhän se kaapista päälle löydä.

 Koot olen alkanut kirjoittamaan trikootilkuille Sol-13 blogin innoittamana.

 Terassin ihan valkokukkainen kärsimyskukka, tästä saatte varmasti katsella kuvia koko kesän kun sekin on niin ihana.