Välillä kotiakin

 Meidän keittiö kaipaili vähän päivitystä, kun laitoimme turhaksi osoittautuneet pöydän lastenhuoneeseen. Keittiöön ei oikein järkevästi mahdu kunnon ruokapöytää, niin syömme aina olkkarissa. Olen pitkään halunnut tällaisen muistitaulun ja juuri tällaisesta, tämän talon vanhasta ikkunanpokasta. Voi sitä ronttiroistoa joka ne on mennyt vaihtamaan... Noh, ovat sentään tallessa, vaikkakin ilman karmeja, se oli se suurin syy miksi niitä ei palautettu silloin kun rempattiin, vaikka nyt se kaduttaa, mutta näillä mennään. Ikkunan keskellä oli vielä lasi tallella, siihen liimasin liitutaulutarran, jonka löysin täältä. Molempiin reunoihin askartelin vanerista, vaahtomuovista ja kuminauhoista muistitaulun. Itse mallailin vaaleanpunaisia kukkakankaita tai ruutua lattian värin mukaan, kun mies näytti tuota mustavalkoista, epäröin alkuun, mutta sehän on hieno. Maatuskat aplikoin mukaan ihanasta kankaasta jolle en ole keksinyt käyttöä, nyt tuli idea muuhunkin...

 Laatikot seinällä laskuille ja muille tärkeille papereille. Kalenteri tottakai viereen, tällä kertaa omista lapsista.

 Pöytälevy ja jalka ostettiin ikeasta, alle 30 yhteensä. Juhannusruusun tein keittiöön jo kauan sitten, tykkään edelleen ihan hirmuisesti. Niitä tarvittaisiinkin toinen... Imuri ei ole kovin sisustukselline, mutta kun se on hollilla, sitä tulee käytettyä.

Ja vaihdoin nupitkin tuosta kaappihirvityksestä jonka maalaamiseen ei tunnu koskaan olevan aikaa. Nyt otin hiomakoneen sisälle, jos hyllyn kerrallaan vetelisi kivoina päivinä terassilla ja maalaa heti kevään tultua. Ylemmässä kuvassa näkyy kun yritin peittää sen kauheutta tapetoimalla sen sisältä, muttei tapetin apu kauaa kestänyt aina näkee kamalan kamalan lakkapinnan.