tiistai 3. maaliskuuta 2009

Ompeluksia välillä

Nyt mä oon saanut tehdä vaaleanpunaisia unelmia =). Pörpiäisen pikkuserkku täytti yhden kokonaisen vuoden ja halusin hänelle ommella hameen syntymäpäivälahjaksi. Mä oon kauhean huono keskittymään yhteen juttuun kerrallaan, niinpä leikkasin kaikki palat molemmista kankaista ja teinkin kaksi. Aloitin työskentelyn suurenkäsityölehden 1/2008 ohjeella, mutta mä oon myös huono tekemään ohjeen mukaan =). Eli kaavat tein sen mukaan, mutta suurensin pari kokoa, kun siinä oli vain 80 senttiseen asti. Sitten tein ylimääräisen röyhelön helmaan ja muokkasin alkuperäistä helmaa. Omasta päästä tein myös halkion takakappaleeseen helpottamaan pukemista. Pörpiäisellä on ainakin niin iso pää, ettei mahdu mikään vaate, jos ei saa kaula- aukkoa suurennettua. En muuten edes tainnu tutkia oliko alkuperäisessä ohjeessa minkälainen ratkaisu tossa kaula- aukossa. Jokohan toi siis alkaisi olemaan oma malli? Kankaat kävin ostamassa jättirätistä, reunanauhat ja perhosnapit on paikallisesta kangaskaupasta. Kuvasin hameet pikkuhuoneen seinällä, sinne oli jäänyt joku naula johon ne sai sopivasti roikkumaan. Olen vieläkin kauhean ihastunut tuohon tapettiin. Hyvä, koska sitä pohdittiin pitkään, että onko se hyvä vai ei. Alunperin tuohon huoneeseen piti tulla jotain punertavaa tapettia, mutta jotenkin toi iski. Oli kalliimpaakin kun oli budjetoitu, mutta sen yli eikä ympäri ei enää päästy. Mutta oli varmasti hyvä valinta kun vieläkin olemme tyytyväisiä. Ei sitä nyt vielä ole katteltu kuin pari vuotta, mutta meillä on sen jälkeenkin tehtyjä juttuja joihin jo mietin jotain muuta. Kamera muuttaa hassusti tuota väriä, neljännessä kuvassa on oikea sävy. Ja saahan sitä laitettua punertavat tyynyt tai verhot niin halutessaan.



Tämä yksilö päätyi pakettiin.



Tämä jäi meille. Katsotaan meneekö se joskus jollekin lahjaksi vai jääkö nurkkiin kierimään. Jollekkin nallelle sen voisi vaikka pukea, on minusta aika suloinen. Tähän aplikoin perhosen etukappaleeseen toisesta kankaasta. Toiseen en voinut tuota tehdä, kun toi perhoskangas oli sen verran joustavampaa ettei sitä saanut siihen kauniisti, koitin kyllä.


Tämän auringon ompelin rakkaalle ystävälle arjen piristykseksi.

Ei kommentteja: