Tai tarvittiin tässäkin käsiä. Siirettiin isännän kesäauto tuolta pellon keskeltä katon alle. Se olisi ollut syksyllä äärimmäisen helppo homma, ilmeisesti liian helppo, jarrut auki (jumittuvat kiinni jarrutettaessa), auto käymään ja ajamaan. Meillä nämä hommat on tapana tehdä äärimmäisen vaikeasti. Kaivoimme siis autoa lumihangesta ensin lapiolla, lunta oli paikoitellen vain katon korkeudelle. Sen jälkeen lähdettiin ajelulle hurjaa 100m/2h vauhtia. Isäntä veti traktorilla, pikkuveli työnsi takaa ja minä väänsin rattia kaikin voimin. 100 metrin jälkeen kaikki kyllästyivät. Veli lähti takaisin kotiinsa ja minä & isäntä muihin töihin. Seuraavana päivänä olimme vähemmän kyrpiintyneitä tähän projektiin ja jatkoimme. Isäntä avasi molemmat takajarrut ja vapautti jumiutuneet jarrupalat, koska päättelimme homman olevan astetta helpompaa jos takapyörätkin pyörivät. Isäntä ja poika vetivät taas traktorilla, minä sain jo käynnistää auton ja "ajaa" oikeasti tyttären kera. Autossahan on luonnollisesti tällaista talvea varten kesärenkaat eli ajaminen oli hurjaakin hurjempaa, traktorin vetämänä se jopa liikkui. Viimein saimme auton sisään talliin ja isäntä hyrisi tyytyväisenä taputellen uskollisen ystävän peltejä ja tutkimalla parin matkalla tapahtuneen kolauksen aiheuttamia vaurioita. Penkkien välissä oli hääkutsu 070707, silloin oli viimeksi ajossa, ehkä tänä kesänä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti