Maanantaihaaste venahti

Tämän viikon haastekankaaksi valitsin tämän huutonetistä kauan sitten huutamani bambusilkin (luultavasti). Kuului johonkin pakettiin, josta halusin muuta. Lopulta tuhosin kyllä tämän lisäksi kaikki merinovillatkin, niistä myöhemmin lisää. Ihan valmiiksi eivät ehtineet, tarkkasilmäiset huomaavat neulat helmoissa ja bloggauskin jäi tällepäivälle eileisen jäätävän migreenin takia, mistähän sekin mut taas löysi, noh seittemältä sänkyyn ja yöllä herätessäni päänsärky oli pois ja vei unen mukanaan =)

Kuvat väärinpäin, eli aloitin alinna olevasta paidasta ja jämistä sain itselleni vielä ohuen kypärämyssyn pipon alle.

Tosi ohutta luirua tämä kangas ja siksi oli tosi hankala ommella. Ei meinannut saumuri olla ollenkaan kanssani samaa mieltä, saumat eivät ole huippusiistit vieläkään, mutta kelpaa minulle. Pikakokeilun jälkeen ihana lämpimän tuntuinen kangas ihoa vasten, oli oikein ylellisen tuntuista, tästä taitaa tulla lempialuspaita lopputalveksi. Kaava suuri käsityö 1/10 tapojeni mukaan runsain muutoksin, pidensin ainakin helmaa ja kavensin hihoja, taisin niitäkin pidentää.

Haasteen alku löytyy siis täältä

Kevättä köökiin

Keittiön pikkutaso sai uuden asetelman erilaisista pulloista ja parista koeputkesta. Joulun orkideoista katkenneet kukat laitin ilahduttamaan veteen. Koeputket olivat jo kerran kirpputorilla myynnissä, mutta onneksi eivät menneet harmi vaan, että hajoitin toisesta lasin.

Lipaston päälinenkin uusiutui ja lipasto vaihtoi seinää, nyt tuntuu näin päin taas hyvältä. Mulla ois kauhea talokuume päällä, pitänee vaan vaihdella näitten huonekalujen paikkaa, se on helpompaa kuin kokonaan muuttaminen. Ja vois lopettaa noiden toinen toistaan ihanampien sisustusblogien lukemisen ja nauttia omastaan. Vaikka ihan pikkuinen lisätila ei olisi huonosta, keittiöön ja eteiseen sitä haikailisin, mutta onneksi pian on kesä ja molemmat näistä siirtyy pihalle.

Lipaston päälle toin piharakennuksesta vanhan ikkunanpokan, kiinnitin siihen mummin kutoman pitsiliinan ja rakkaita tai merkityksellisiä valokuvia. Vaaka, pieni lasinen kulho ja hyasinttien kippa kirppislöytöjä, eri aikaan löytyneitä ja osa täällä esitettyjäkin. Kannu isännän metsälöytö. Pitsi myöskin mummin virkkaama. Sintit sai jäädä, kun pukkaavat lisää kukkia.

Hedelmät kerrosvadillaan ja kirppisliina.

Isännän viimesyksyisen sienireissun saalis =) Puhtaaksi tuota ei enää saa, mutta kaunis on ja kertoo tarinaa. Sipulikukkia tähänkin haikailen, kunhan kerkeän hakemaan.

"Äiti, tee minulle peitto"

"Tästä ja tästä". Ja äiti teki, mistä lie keksi yhtäkkiä tarvita peiton, mutta tilaus oli niin suloinen ja esitettiin niin määrätietoisella äänellä, että olihan se toteutettava. Itse poika valkkasi ikasyrilta tulleen koneet interlockin ja taustaan ruskeaa joustofroteeta. Eikä muuten mene nukkumaan ilman, kulkee välillä autossakin mukana. Ihana niin =)

Jampparamppakin halusi esiintyä.

Tervetuloa uudelle lukijalle =)

Maanantaihaaste vol 1

Lupasin osallistua Paapiiblogin kangasvaraston pienennyshaasteseen . Maanantaisin bloggaan jotain mihin käytän kaapissa kauan marinoituneita kankaita. Aloitin parista puuvillan palasta. Muumi on vanhaa aluslakanaa, ostin sen kirppikseltä pojalle, mutta se olikin ihan omituisen mallinen ja kokoinen, ei käynyt meille alkuperäiseen tehtäväänsä oikein mitenkään. Kissaa olen joskus itse ostanut liian pienen palan mihinkään, mikälie ajatushäiriö se oli. Ja puput ovat esikoisen mummulalakanan jäännöspala. Kaikkia kyllä on tuossa vielä valmiiksi leikattuna, mutta ompelemattomana, lupaan parantaa tapani seuraavaan maanantaihin mennessä =)

(Joo, tämä on vinottain, mutta kokemuksesta tiedän, että kun blogger alkaa tän asian kanssa tökkimään siihen ei auta mikään(tai jos auttaa, niin kerro se mullekkin pliis))

Neuvolakortin kansia siis kuusi kappaletta, kahdet meille, kahdet meni jo lahjoiksi ja kahdet lahjakaapin uumeniin odottamaan sopivaa hetkeä pompata esille. Ohje upeasta villapata kiehuu blogista. Hiukan taisin ohjetta soveltaa niinkuin tapoihini kuuluu.

Omalle pojalle jouluksi

Liian pitkä tuli, menee varmaan syksyllä, nyt pohdin teenkö vielä toisen lyhyempänä. Mulla on paha tapa leikata aina niin pitkää kun kankaasta tulee, tai pohdiskella että mitä siitä lopusta saa jos nyt leikkaan tästä ja tästä. Toikin 5 ylimääräistä senttiä ois ollu laatikossa aika turha, mutta liikaa lahkeissakin, vaikeaa. Kaava Viimevuoden viimeisestä ottobresta, mutta ilman hihoja ja muutenkin yksinkertaistettu, niin ja pidennetty =) ja lahkeisiin tein tollaset levennykset.

Ihana vetoketju myllymuksuilta.

Oikeat taskut, hyvin onnistui ensimmäisiksi.

Apinoita, suloisia ja nämä värit on nyt aika namut mun mielestä. Keltainen, ruskea, vihreä, ne häviää kaapista ekana.

"Tästä Onni tyttää", sanoi poika kun paidan näki. Paita oli pari kolme kertaa päälläkin vaikkei helmaa ollut vielä viimeistelty. Äitikin tykkää.

Joustofroteeta, kauan himoitsin tätä myllymuksujen sivuilla, mutta aina oli loppu. Kun vihdoin sain sitä pesin ja kutistin sen, siitä asti on makoillut kaapin pohjalla ja nyt tää paita on jotenkin... plaah, jotain puuttuu. Pitänee koittaa vaikka aplikoida siihen joku kuva.

Tuomas veturi paidan äiti suunnitteli yöpaidaksi, mutta poika ylensi sen jokapaikassakokoajanpaidaksi, hyvä kun pyykkiin sai laittaa. Noh, saaja tykkää, sehän se pääasia on =) Trikoot jättirätin palalaarista. Housut pitäisi tähän vielä tehdä, jos se öisin saisi olla päällä, joku on kutistanut pojan housuja. Niin ja paita on suora, tarkistettu, kuvaaja ei osannut.

Hyvää uuttavuotta!!!

Uudenvuoden koristeeksi ulko- oveemme päätyi itse punomani kranssikori kera valkoisten hyasinttien. Hyasintit pysyvät kuosissa niin kauan kuin pakkasta riittää, toivottavasti koko talven. Piti laittaa jo jouluksi, mutta ensimmäisen hyasinttierän kuivatin piloille ja nämä aukesivat vasta nyt.

Sisällä ne olivat kirppikseltä taannoin bongaamassani purkissa. Sama malli kun meillä jo aiemmin olleissa sydänpurkeissa. Kaunis koriste tuo ruskeakin.

Keittiön ikkunan ihanat kuurankukat, joille ei kyllä kuva tee oikeutta. Vanhan talon ihanuuksia.

Oikein ihanaa ja onnellista uuttavuotta kaikille!!!