Huomenna on se päivä kun joudun töihin, vaikkei nyt kyllä tunnu siltä, että haluaisin. Haluaisin olla kotona lapseni luona, sinne minä nyt kuulun. Onneksi Pörpiäinen saa sentään olla isänsä kanssa, mutta iso ikävä tulee kuitenkin.

Tänään kuoli raatokukan kukka, aika kauan siis kesti. Ajattelin itse, että varmaan pari päivää, kun yleensä mehikasvien ja kaktusten kukat ei kauaa kestä, tämä oli iloinen yllätys. Hajukin häiritsi vain parina päivänä siinä keskivaiheilla. Toivottavasti kukkii uudestaan vaikka ensi kesänä.

Vaippoja on vielä muutama ompelematta, ne tulee valmiiksi pikkuhiljaa iltaisin, kerron sitten.

Tänään aloitettiinkin yllättäen vähän parantelemaan olohuonetta. Laitan kuvia, kun se on esittelykelpoinen.

Eilen piipahdin Plantagenissa hakemassa vähäsen joulua kotiin, pitääkin kuvailla ja jakaa ne teidän kanssanne. Oikein mukavaa viikkoa kaikille!

Eniten aikaa on vieneet nämä, 11 taskuvaippaa olen saanut tähän mennessä valmiiksi. Muutama on vielä odottamassa vuoroaan, nyt täytyy vaan täydentää varastoja, pehmeä tarra, framilon ja musta coolmax loppuivat. Kaikki on tehty sillä hyvällä sivutarrallisella kaavalla, josta oli juttua viimeisessä vaippajutussa. Kaikissa reisikumpparit framilonia ja takakumppari tavallista, tarrat valkoiset. Sisälle ompelin kaikkiin reikäkankaan suojaamaan pulia ja imut liukuu paremmin paikalleen, pulhan on aika tahmeaa tuolta takaa. Oli myös kivampi ommella kun pul ei tahmannut vastaan.


Ekaksi kolme vaippaa norsut kuosilla. Ylhäällä vasemmalla sisämateriaali lime coolmax, ylhäällä oikealla oranssi puuvillavelour ja alhaalla turkoosi mikrofleece. Näistä puuttuu vielä kiinnitys kun pehmeä tarra loppui ja minuun iski ajatus, että haluan näihin limet nepit. Katsotaan saanko jotenkin nepit kiinni ilman pressiä. Valmiina oli jo yksi norsut vaippa limellä mikrofleecellä, mutta se oli pesussa enkä saanut stä samaan kuvaan.


Näissä kaikissa on sisäpintana kuivaliinaneulos. Sinililassa on pikkuinen nalle oikean etutarran vieressä ja turkoosi on väärinpäin, koska peppua koristaa ylisöpö heijastava jääkarhuvauva.


Näiden vaippojen sisämateriaalina on kaikissa mikrofleeece. Tähtivaipassa lime, vihreässä kiva vihreäpohjainen pallokuosinen, lilassa on valkopohjainen kirjavaraidallinen ja vaaleansinisessä valkoisia palloja sinisellä pohjalla. Sisämateriaalit näkyy ensimmäisessä kuvassa. Tähtivaippa on toinen laatuaan, tein ihan samanlaisen jo kuun alussa kun ostin limen fleecen ja norsut ja tähti pulin kestovaippahulinoilta Turusta.


Tämä on aika tyttömäinen vaippa, mutta eiköhän Pörpiäisen itsetunto sen kestä. Päällä ovaalipul ja sisällä lime mikrofleece.

Noniin, täällä on ompelukone hurissut lähes taukoamatta ja nyt on esiteltävää runsain mitoin =). Ensimmäisenä lupaamani äippäkerholaisten joululahjat.
Äideille huopakukkaheijastimet. Näistä olikin vaikea ottaa kuvaa kun heijastimet heijastivat kuvat piloille, mutta kyllä tästä nyt selvän saa vaikka tarkkuudessa onkin toivomisen varaa.


Lapsosille ruoka- / kuolalaput. Joukossa on kaksi tyttöä, heille vaaleanpunertavat, muut pojille.Nämä laitan kirjekuoreen tekemieni korttien ja heijastimien kanssa ja postipoika saa toimittaa perille. Toivottavasti saajat tykkäävät lahjoistaan ja näille on myös käyttöä.


Tästä kasasta valkkaan sopivat kortit. Kerrankin olen tehnyt kortit ajoissa valmiiksi, tosin tässä vaiheessa niiden piti jo olla kirjekuorissakin valmiina, mutta kaikki ei aina mene niin kuin suunnittelee.



Luultavasti päädyn näihin, kaikkia on useampi kappale. Nämä sopii lapsiperheisiin, kun mukana on leluja.

Vaippaviikonloppu

Olen viettänyt vaippaviikonloppua (vaikkei enää viikonloppu olekkaan), eli ompelukone on hurissut ja hurisee varmaankin koko loppuviikon. Asia on nimittäin niin, että minä joudun ensi maanantaina töihin kuukaudeksi ja isi jää pörpiäisen kanssa kotiin. Mulla on ollu niin kummallisia vaippavirityksiä, kun olemme täällä olleet kahden, etten halua altistaa isiä niille, on siis ommeltava vaippoja, jotta isin ja pojan yhteiselon sujuminen ei ole ainakaan vaipoista kiinni. Vaippaompelu alkoi jo lauantaina lupaavasti kun kolme neulaa katkesi peräjälkeen ja tietty kaikki sitä kokoa, jota olisi tarvittu... Noh, vaikkei pul- taskuvaippojen tekeminen ole vielä onnistunut on valmistunut muutama sisätasku ja imuja kasapäin... Huomenna haen ohuita neuloja ja surina jatkuu.

Alkuun kasa imuja. Kaksi tiimaimua, ne ovat kumpikin syöneet neljä kerrosta bambujoustofroteeta, toisessa päällä kisukuosi ja toisessa pallo, myöskin bambuja. Valkoiset taittoimut ovat bambuhamppucollegea, niitä on neljä kappaletta ja koko on 35 x 40cm. Ruskearaidalliset kaksinkertaista bambufleeceä, päällä raidallinen, alla valkoinen. Näitä myöskin neljä kappaletta, kooltaan 20 x 30 cm. Vihreissä myös kaksi kertaa bambufleece, päällä raidallinen, alla valkoinen. Koko 20 x 35 cm ja 7 kappaletta.


Sisävaippatrio, kaikissa kuosina raitavelour, ensimmäisessä sisällä kuivaliinaneulos, toisessa keltainen puuvillavelour ja kolmannessa oranssi mikrofleece. Kaikissa tukikankaana vanha lakana. Reisikuminauhat framilonia ja takakuminauha tavallista. Kiinnityksenä sivutarrat. Nämä on nyt tehty sillä kaavalla johon taannoin ihastuin ja ainoana mallina istuu pörpiäiselle kuin hansikas. Näistä kankaista raitavelourit ja mikrofeece on ostettu valmiiksi leikattuina huutonetistä, loput kankaat omia ja itse siis olen ommellut.


Samalla kaavalla sisävaipat. Molemmissa päällä lakanakankaan tyyppinen puuvillakangas, tukena vanhaa lakanaa ja sisällä kuivaliinaneulos. Rokkiruutu on jo isin suosikki =). Kumpparit samalla lailla kuin edellisissä. Vihreä kangas ostettu myöskin huutonetistä. Kaavan olen jo itselle jemmannut, luulen, että tällä mallilla jatketaan aika 100 % eteenpäin.

Ehdin lisäksi ommella M- kokoa samasta kaavasta kaksi kappaletta, joissa on päällä merirosvoflanelli, tukena bambujoustofrotee ja sisällä lime coolmax. Flanelli huutonetistä. Näillä ei vielä ole käyttöä, koska M- koko on pörpiäiselle jo liian pieni, mutta enköhän kaksi niille käyttöä. Jos ei lähipiiriin ilmaannu kestopeppuja, niin huutonetistä löytynevät. Merirosvoihin en saanut tarroja, koska se loppui, pitää näpsyttää tilausta, niin saan nuo valmiiksi.

Kun tänään en leikaamatta olisi voinut vaippoja jatkaa, niin ompelin ruoka-/ kuolalaput äippäkerholaisten vauvoille joululahjoiksi ja askartelin äideille huopaheijastimet. Näissä on kuitenkin vielä vähän laittoa, niin huomenna, jos paikallinen kangaskauppa ei petä, esittelen nämä teille. Jos täällä vakoilee äippäkerholaisia, niin huomenna silmät kiinni. =) .

Puleja on leikattuna pariinkymmeneen vaippaan, ja kymmenkunta vaippaa kaikilla kankailla, niiden kimppuun käyn huomenna, kun saan neulat. Esittelen ne sitten valmiina. Ja tässä siis syy, miksi en tänään viitsinyt leikata enempää valmiiksi. Olen ihan varma, että kätköistä löytyy runsain mitoin vanhojakin valmiiksi leikattuja vaippoja. Onko kaikilla vaippaompelijoilla niitä jemmassa?

"Kaktusmaa"

Tässä kuvassa ei joulua ole ja siksi laitoin erikseen. Pikkuhuoneessa on "kaktusmaan" paikka. Vati on halkaisijaltaan noin 40 senttiä ja syvimmältä kohdaltaan noin 10 senttiä. Minulla oli joskus kamala määrä pikkuisia kakstuspurkkeja ja kaiken maailman pistokkaita yksittäin. Ne kaatuili ja oli sekaisen näköisesti vaikka kuinka järjesti. Ratkaisin asian istuttamalla ne kaikki yhteen isoon laakeaan ruukkuun. Joitain on matkan varrella kuollut, mutta aina mulla joku pikkupurkki jossain seikkailee, jonka voi tähän istuttaa. Olen tykännyt tosi paljon tästä ratkaisusta, kastelukin on helppoa, kun antaa isommalle istutukselle kuin kahdellekymmenelle pienelle kasville. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Tällä hetkellä "kaktusmaassa" kasvaa erilaisia kaktuksia, pari erilaista aaloeta, herttalyhty, purppuraraatokukka ja yksi Kalanchóe. Purppuraraatokukan kukka on muuten vieläkin hengissä, nyt keittiössä haisee pilantuneelle. Jos olisi kesä laittaisin sen pihalle, mutta ei varmaan tykkää tosta lumihangesta ja me asukkaat nyt vain kestämme hajun, kun sen vihdoin kukkimaan sain =).

Pikkujoulua

Lupailin jonain päivänä niitä pikkujoulua varten laittamiani juttuja. Tässä tulee vähän jotain.



Keittiön "valopurkki", Ikeasta ostettu lasinen keksipurkki, jossa on sisällä Pentikin lasipalloja ja pikkuiset valot. Kaunis kuin mikä, kuva ei näytä kauneutta niin kuin sen haluaisin näkyvän. Noiden valojen säteet menee tosi kauniisti noissa palloissa, kun niissä on sisällä sellaisia lasisia säteitä. Tämä sama koriste oli keittiössä viime joulunakin, ihastuin siihen niin paljon, että laitoin nytkin. Yleensä vaihdan ideat ja jutut vuosittain.


Pikkuhuoneen vinolipaston päältä. Lasipurkillinen puolitettuja viinipullonkorkkeja, ovat menossa muistitauluun, kunhan ehdin sen tehdä ja toisessa purkissa sekalaisia peltikoristeita. Itse tekemäni kuusi ja pallopuuksi kasvatettu morsiusmyrtti ihanaisessa homeisessa ruukussaa.


Tauluhyllyihin on päätynyt jotain muuta kuin tauluja.



Hauskat enkelit ympäröivät ystäväni lahjaksi tuomaa kranssia, jonka kyllä omavaltaisesti asettelin väärin päin, kun näin sain asetteluun syvyyttä, joka ei näy kuvassa. Kiitos kauniista kranssista vielä kerran, ihanaa kun kaikki ei ole omatekemää. Purettavan talon taulunkehyksiin on päässyt joululahja muutaman vuoden takaa.


Tauluhyllyjen alla on hankala paikka kun vasemmalta mennään vintille ja tilaa on syvyydeltään vain vähän. Liikaa olen sitä jo varastanut. Jos vintin ovi pitää avata kokonaan, pitää kaikki ottaa pois, mutta mulla menee kauneus käytännöllisyyden edelle. Nallet matkalaukkuineen ja rattaineen sai seurakseen kuusen ja sisaltähden joka on kaunis ilman valoakin. Näin lattialla olevat jutut on kyllä pian historiaa kun poika alkaa vaeltamaan itsekseen, mutta vielä voi laittaa. Toisessa kuvassa pari lyhtyä taustanaan aiemmin esittelemäni ovi. Perhosorkidea on "oma kasvattini", eli minulla kukkimaan lähtenyt. Antoi odottaa uusintakukintaa muutaman vuoden, mutta kannatti odottaa, ennen ensimmäisenkään kukan putoamista laskin 30 kukkaa. Tuo on kukkinut kesästä asti, muutaman huonon kukan olen poistanut, mutta ei osoita vielä hiipumisen merkkejä. Vaikka on pieni kukkainen, on toi mielestäni uskomaton määrä kukkia yhdessä vanassa. Tosi kaunis, tuon vieressä kelpaa röyhistellä rintaa.

Huopakoruja

Eilen illalla olin huopakorukurssilla ja hullaannuin huopaan. Taas. Mulla tulee ja menee näitä hullaannuksia, aina on joku päällä, mutta se vaihtelee. Huopa, huovutus ja villa yleensäkin on ollut tulossa jo jonkun aikaa hahtuvavillahousujen muodossa ja nyt se ryöpsähti. Kurssilla märkähuovutettiin ja neulahuovutettiin oman työn mukaan. Olen jonkin verran neulahuovuttanut kotona ja toi märkähuovutus oli vähän taka- alalla, niin valitsin sen.

Aloitin ruskean sävyisestä helmipussista. Sen jälkeen valitsin valkoista, ruskeaa ja mustaa villaa. Villat aseteltiin pöydälle levyinä limittäin ja lomittain, eli joka toinen toisin päin ja joka toinen toisin. Laitoin alle valkoista, seuraavaksi ruskeaa, taas valkoista, sitten mustaa ja vielä vähän valkoista. Kun villat oli pöydällä päällekkäin, niitä alettiin rullata kuin kääretorttua. Neulalla huovutettiin tässä vaiheessa vähäsen, se auttoi villaa huopumaan keskeltä asti ja piti kääretortun kasassa. Kun pötkö pysyi kasassa siirryttiin veden ja saippuan ääreen. Pötkö huovutettiin niin pieneksi ja kovaksi kuin sen sai. Ensin huovutettiin ihan normaalisti vedellä ja saippualla ja kun tuntui, että ei huovu enempää, mentiin hanan alle ja annettiin shokkihoitoa valuttamalla vuorotellen kylmää ja kuumaa vettä. Saippua pitää huuhtoa huolellisesti pois, ettei se ala haurastuttamaan villaa. Pötkö oli valmiina halkaisijaltaan noin 2- 3 cm. Pötkö leikattiin saksilla noin sentin viipaleiksi ja näistä viipaleista aloin kasaamaan korua alussa mainitsemieni helmien kanssa.

Tein koko setin, eli kaulakorun, korvakorut ja rannekorut. Tässä valmiit työt.






Kotiin eksyi erinäinen kasa tarvikkeita ja pää on pullollaan ideoita, eli lisää tulee kunhan kerkiän.

Purppuraraatokukka - Stapelia grandiflora

Mulla kukkii raatokukka ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen ostanut kasvin kirpputorilta kaksi vuotta sitten, maksoi päätähuimaavat 50 senttiä muistaakseni. Myyjä kehui sitä tosi erikoiseksi, kun se ei ole edes hänen kirjassaan joka maksoi niin ja niin paljon. Itse tiesin mitä olin ostamassa. Kasvaa edelleen samassa purkissa kuin silloin. On kasvanut melkein tuplakokoiseksi. Kasvi on tehnyt nuppuja koko kesän, mutta kaikki aikaisemmat on tippuneet pois ihan pieninä. Se on varmaan ollut liian kuivana, kun nytkin olen antanut sille vettä tosi paljon vaikka on jo viileää ja hämärää. Jotenkin vain kesällä tuntui pahalta hukutaa sitä, mutta sen se ilmeisesti olisi tarvinnut kasvattaakseen nuput isoiksi kukiksi. Onneksi nyt onnistui. Tässä kuvia.



Nuppu pikkuisena. Tuossa vieressä näkyy niitä pieniä tippuvia nuppuja, niitä tulee nytkin kokoajan lisää.



Nuppu edestä.



Saanut jo vähän kokoa. Noi terälehtien rajat näkyy hienosti. Niistä tuli tosi viininpunaiset ennen kuin kukka lopulta aukesi, ensimmäisenä kaksi ylintä terälehteä ja sitten loput perässä.



Terälehdet kääntyivät tosi nopeasti tonne taakse. Tässä enää yksi auki. En edes ehtinyt ottamaan kuvaa kun se oli semmoinen tähden mallinen vaikka olin koko päivän kotona.



Kukka on kauttaaltaan ihanan karvainen.

,
Vielä kuva koko kasvista. Ne homeiset saviruukut oli niitä suosikkeja, muistattekos? =) En yhtään tiedä kuinka kauan kukinta kestää, mutta kohta varmaan olen viisaampi. Haisee raadolle jos kumartuu, mutta vielä ei koko kämppä haise, sekin päivä tulee vielä.

Pikkujoulufiiliksissä

Meillä piti tänään olla ne pikkujoulut, mutta jouduttiin siirtää paikkaa koska poika sairastui. Ehdin jo laittaa joulua jonkin verran, mutta nautitaan niistä nyt itse. Kuvailen niitä kunhan kerkeän.

Meidän tapaamiset toimii nyyttäriperiaatteella, jokainen vie jotain. Mä teen uuniriisipuuron. Manteleita ei ollut, mutta laitoin cashewpähkinän. Ajattelin antaa jonkun pienen jutun sille joka sen saa. Mä en oo vielä keksinyt mikä se olisi, mutta on tässä vielä pari tuntia. Sovittiin nyt, että jokainen vie pikkulahjan, jotka laitetaan samaan koriin ja jokainen saa valkata yhden paketin itselleen. Minä tein pienen kranssin lahjaksi, pitää vielä pakata se kauniisti.


Tässä kuva kranssista. Halkaisija noin 10- 15 cm. Piti ottaa kuva myös peketista, mutta unohdin. Pakkasin sen viininpunertavaan paperiin ja koristelin paketin parilla kanelitangolla ja hamppunarulla.


Tämän pienen kynttilän koristelin pähkinän löytäjälle.



Tämän kynttilän sai kiitokseksi ystävä, joka kuvasi pojasta valokuvaamotasoisia kuvia ison kasan.

Kuva ovesta

Tässä lupaamani kuva tuosta ovesta. Tänään se löysi paikkansakin pikkuhuoneen nurkasta. Oikealla näkyy arkartelulipastoni, joka pursuaa kaikkea askarteluun liittyvää pikkutilpehööriä ja vasemmalla roskikselta pelastamani vanha singerpöytä. Kone tuosta puuttuu, mutta käy vallan mainiosti ihan pöydästä ilman sitä. Konetta varten olevan kolon olen täyttänyt koristekivillä.

Vaippuleita

Tänään olin kestovaippojen ompelukurssilla. Sain valmiiksi kaksi vaippaa imuineen. Oli tosi kiva ommella niin, että koko päivä on varattu ompeluun ja saa ohjausta ja neuvoa tarvittaessa. Suuri kiitos kurssin vetäjille ja osallistujille, jos täällä vakoilette =).

Kotona olen nyt ommellut sivutarrallisia taskuvaippoja, koska ne istuvat tosi hyvin pojan päälle, kuivuvat nopeasti ja imua saa laitettua niin paljon kun tarve vaatii, päikkäreille enemmän kuin sisäleikkeihin jne. Kurssilla tekemissäni vaipoissa on neppikiinnitys, koska muuten minulla ei ole sitä mahdollista toteuttaa. Tarroja saa ommella kotonakin =).


Tämä ensimmäinen vaippa on tehty Ottobren lehtikaavalla, kokona L. Tämä on taskuvaippa, joka ei tarvitse kuin imua sisäänsä toimiakseen. Päällä on oranssi 1 mil pul, joka pitää kosteuden poissa vaatteilta ja sisällä ihana oranssi etanabambu. Kiinnityksenä luonnonvalkoiset nepit. Kuminauhana framilon, jonka ompelin saumavaroihin. Tikkaan vaipan vielä päältä, niin bambu ei karkaa päälipuolelle ja johda kosteutta vaatteisiin. Kurssilla en sen kanssa pitänyt kiirettä, koska voin tehdä sen kotonakin.



Tässä vielä kuva tuosta etanabambusta, eikös olekkin ihana?


Toisen vaipan tein kestovaippayhdistyksen kaavalla, kokona myös L.Tämä on sisätäyttövaippa, eli tarvitsee sisälleen imun ja päälleen kosteussuojan, eli vaippavillahousut tai pul- kankaasta tehdyn kuoren. Tämä vain on kooltaan huomattavasti edellistä pienempi, katsotaan sopiiko ollenkaan. Päälikankaana vaaleansininen, ruskeapallokuvioinen flanelli, sisäkankaana ruskea joustofrotee ja kiinteänä imuna yksi bambujoustofrotee koko alalla. Kiinnityksenä samaiset luonnonvalkoiset nepit ja framilon saumavaroissa. Tätä en tikkaa, koska on sisävaippa ja kastuu kauttaaltaan, vaippavillahousut pitävät kosteuden vaipan sisällä.


Aika herkullisen väristä joustofroteeta.


Vielä kuva imusta. Näitä tein yhteensä neljä kappaletta. Jokaisessa on kaksi kerrosta imevää bambujoustofroteeta, jotka on vain saumuroitu ympäri. Näitä lisätään vaipan sisään tarpeen mukaan. Lyhyeen vaihtoväliin pari ja pidempään vaikka kaikki neljä.

Valoa pimeyteen

Tänään laitoin ensi viikkoa varten valmiiksi pihalle vähän valoja torjumaan tätä ankeaa, sateisenharmaata pimeyttä. Parit sähkövalot ja lyhtyjä kynttilöille. Ovikranssikin pääsi paikoilleen, mutta jäi kuvaamatta vielä. Minulla on kolme ruosteista isoa kilikelloa ja ne lisään siihen vielä kunhan löytyvät jemmastaan.

Sisällekin eksyi jo muutamia jouluisia valopilkkuja. Koskaan aiemmkin en ole laittanut näin aikaisin mitään jouluun liittyvää, mutta nyt kun kerholaiset tulee on kiva virittäytyä tunnelmaan.

Eteinenkin tuli maalattua loppuun, mutta muut hommat seisoo vielä materiaalien puutteen takia.

Taustaa ja aikaansaannoksia

Tänään on remontoitu ja sisustettu. Meillä pidetään ensi viikolla pikkujoulut ja tottakai talo pitää nyt saada jouluiseksi, ei muuten saa aikaan pikkujoulufiilistä.

Remontin kohteena on eteinen. Se on ollut ikuisuusprojektina hankaluutensa takia jo toista vuotta. Nyt se on päätetty tehdä pikavauhtia valmiiksi. Paneloimme siis seiniä ja maalattiin niitä. Yksi seinä jäi kesken, kun paneelit loppuu ja siltä seinältä pitää vaihtaa kahden tukipalkin paikkaa ja siirtää ovi. Neliöitä on vain neljä ja samassa tilassa on neljä ovea ja nekin on sijoitettu mahdollisimman hankalasti. Haastetta siis piisaa. Laittelen kuvia kun se on valmistumaan päin.

Remontoimme vanhaa kunnioittaen ja mahdollisuuksien mukaan aitoja vanhoja tai vanhan mallin mukaan tehtyjä materiaaleja käyttäen. Olemme tähän mennessä remontoineet keittiön, pikkuhuoneen ja makuuhuoneen. Pikkuhuone on ainoa joka on niin sanotusti kokonaan valmis. Makuuhuoneesta puuttuu joitain listoja ja kakluunista pitää poistaa vanha maali ja maalata se uudestaan, ei siis kovin isoja juttuja enää. Keittiöstä on puuhellan nurkka laittamatta alustanvalusta lähtien, muuten on suht valmis. Olohuoneessa ei ole tehty mitään, se on ensi kesän projekti. Vessan ja kodinhoitohuoneen oli edellinen omistaja laittanut pintoja lukuunottamatta. Ja nyt siis toi eteinen. Ja kun sisältä on mieleinen on ulkopuoli vielä ihan kamala, jossain kohtaa pitäisi yläkerrallekin jotain tehdä, hommia siis riittää.

Ystäväni kävi kylässä ja ihaili vanhaa, pientä peiliovea joka majaili eteisessä remontin keskellä. Sovittelin sitä eteiseen, ajatuksena väsätä jonkinmoinen kaappi, jonka oveksi se olisi päätynyt. En saanut kokonaisuutta mieleiseksi, niin ovi jäi siihen. Ystäväni kertoi nähneensä, miten joku oli koristellut vanhan oven kranssilla ja se oli koristeena asunnon seinää vasten. Aloin siis tuohon oveen väsäämään pikkujoulua. Paikkaa sille ei vielä ole, mutta se löytyy varmasti ennen ensi viikkoa.


Tässä kuva osasta ovea. Laitan kokonaisen kuvan valmiista ovesta kun saan kuvaa vähän muokattua. Olen kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen.


Samalla tein ulko- oveen ovikranssin. Tai siis koristelin valmiina ostetun pohjan mieleiseksi. Kuvan otin pikkuhuoneen seinältä kun ulkona on jo niin pimeä. Laitan myöhemmin kuvan kranssista oikealla paikallaan.

Laskuvarjolyhdyn takana

Blogini nimi juontaa alkunsa viherkasviharrastuksestani. Jos kurkkaat sisään olohuoneemme ikkunasta, katsot elämäämme laskuvarjolyhtyjen takaa. Ikkunalaudalla kasvaa tällä hetkellä viisi erilaista laskuvarjolyhtyä sulassa sovussa muiden kasvien kanssa.

Laskuvarjolyhty on yksi lempikasveistani. Lempikasvieni lista on pitkä, ja vaihtelee, mutta laskuvarjolyhty on ollut siinä siitä saakka kun siihen koulussa aikoinaaan ensimmäisen kerran tutustuin. Laskuvarjolyhty on vaatimattoman näköinen ja helppohoitoinen, köynnöstävä viherkasvi. Siinä on kauniit, mielenkiintoiset, laskuvarjonmalliset kukat, joista se on nimensäkin saanut. Monissa hoito- ohjeissa sanotaan ettei se saa kuivua, mutta kyllä ne minulla on useita kertoja kuivuneet pahastikin. Minä luulen, että ongelma on siinä kun ihminen huomaa, että kasvi on kuiva, sille tulee annettua kerralla aivan liikaa vettä ja silloin sen juuret menee pilalle. Itse annan liian kuivaksi päässeelle ensin vähän vettä ja muutaman päivän päästä taas vähän, silloin se oppii uudestaan juomaan ja selviytyy paremmin. Se kasvaa nopeasti, paras sitä on kasvattaa kehikossa, johon se voi kiertyä. Se saattaa ottaa kiinni myös verhoista, ikkunankahvasta ynnä muusta sellaisesta johon se yletyy ja saa itsensä kierrettyä. Itsellä se oli joskus jostain syystä kasvanut vaatekaappiini, saranapuolelta oli lonkero mennyt sisään ja kasvanut ilosesti pari metriä valkoista, lehtivihreätöntä vartta pitkin pimeän vaatekaapin hyllyä. Valoisalla ikkunalla kukkia voi ihailla lähes ympäri vuoden. Itselläni on viisi eri lajiketta kyseisestä kukasta ja lisää haalin aina jos uudenlaisen bongaan.

Tässä laskuvarjolyhtyni poseeraavat olohuoneen lipaston, joka muuten on yksi roskislöydöistäni, edessä. Olen ihan rakastunut noihin homeisiin saviruukkuihin, mitä homeisempi, sen ihanampi. Kirppiksiltä noita bongailen. Lajikkeet mulla on ollu ylhäällä, mutten niitä tähän hätään löydä, eikä niitä tunnistakaan ilman kukkaa ellei muista mikä on mikä. Toi kaikkein pienin tuossa edessä on Cerobegia denticulata, se on näistä harvinaisin ja vaikein. Se on ollut mulla jo muutaman vuoden, mutten ole onnistunut kasvattamaan sitä ton isommaksi, muttei toisaalta ole kuollutkaan. Keväällä vaihdan sen isompaan ruukkuun, katson jos se saisi sen kasvamaan.

Tässä on vähän hassut kuvat kun albumista kuvasin, näitä ei oo diginä. Molemmat on mun floristinopintojen harjoitustöitä vuodelta 2003. Halusin ne tähän, koska olen niissä käyttänyt laskuvarjolyhtyä. Ylemmässä morsiuskimpussa se saa kiemurrella ja roikkua vapaasti. Alemmassa muhvissa olen kietonut sitä ympäri. Siinä näkyy myös kaksi kukkaa rakkaudella asetettuna niin, että varmasti näkyvät. Eli toinen näkyy päältä tuossa ylhäällä, keskellä ja toinen on oikeassa reunassa suunnilleen keskellä.

Heipä hei kaikille!

Blogi on kauan pyörinyt mielessäni, mutta en ole saanut aikaiseksi aloittaa. Nyt sen tein, hyvä minä =).

Ulkoasu tulee varmasti muuttumaan tiuhaan sitä mukaa kun opin tätä käyttämään ja kyllästyn edellisiin. Kotonakin on jatkuva huonekaluvalssi päällä kun kyllästyn ja haluan kokeilla jotain uutta.

Kommentteja ja ehdotuksia otan ilolla vastaan. Jos teillä sellaisia mieleen tulee, niin rohkeasti kommettia tai mailia, osoitteeni löytyy profiilista.